tiistai 31. tammikuuta 2023

Mikä perhevapaauudistus?

 Lyhyesti kerron oman käsitykseni perhevapaauudistuksesta.

Perhevapaauudistuksen myötä vanhempainvapaiden kesto piteni noin kahdella (2) kuukaudella. Samalla mahdollistetaan isille tasapuolisempi osallistuminen perheen arkeen. Estetään, etteivät äidit putoa työelämästä (hoitaessaan lapsia kotona). Turvataan äitien eläkkeen kertymistä. Annetaan perheille enemmän mahdollisuuksia räätälöidä arkensa. Sääntely perustuu työsopimuslakiin, työehtosopimuksiin ja sairausvakuutuslakiin.

Jatkossa ei puhuta äitiys- ja isyysvapaasta. Sen sijaan molemmat vanhemmat ovat oikeutettuja 160 arkipäivän pituiseen vanhempainvapaaseen ja äiti lisäksi 40 arkipäivän pituiseen raskausvapaaseen. Perheessä käytettävien ansiosidonnaisten vapaiden määrä kasvaa 317:stä 360:een. Yksinhuoltajavanhempi saa käyttöönsä kaikki 360 ansiosidonnaista päivää. 

Vapaita on mahdollista pitää entistä useammassa jaksossa ja jaksot voivat olla lyhyitä tai pitkiä (puoli päivää, osa viikkoa, tjs.)

Se, saako vanhempainvapaalta palkkaa, sovitaan työ-ja virkaehtosopimuksissa. Tässä asiassa kannattaa siis olla tarkkana, mitä omalla työpaikalla asiasta on sovittu. Viime kädessä KELA voi auttaa perhevapaiden rahoittamisessa

Tämä kyseinen listaus ei ole kattava selvitys aiheesta. Halutessaan lisätietoa on syytä kääntyä esimerkiksi oman työnantajan tai KELA:n puoleen. Toivotan kaikille perheenlisäystä harkitseville tai omaaville tsemppiä vaativaan tehtävään.

Finnish corporate law for beginners

What should you know about corporate law in Finland? You might have seen company names ending with the word "ltd". LTD means "limited liability company". A limited liability company is a good word to know. It means OSAKEYHTIÖ

What to know about governance? A chief executive officer (TOIMITUSJOHTAJA) takes care of running the daily business. The board of directors (HALLITUS) have a chairman (PUHEENJOHTAJA). The board takes care of the strategy and long-term planning

Who are the owners of limited liability company or joint-stock company (OSAKEYHTIÖ) ? There are shareholders (OSAKKEENOMISTAJAT). The shareholders take part into annual general meeting (AGM, YHTIÖKOKOUS).

Annual general meeting handles the matters that fall under its authority according to the Finnish Companies Act (OSAKEYHTIÖLAKIas well as any matters proposed to a General Meeting. Extraordinary General Meetings (YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS) are convened to handle specific matters proposed to a General Meeting.

The corporation has a document called articles of association (YHTIÖJÄRJESTYS). It can be long or it can be short. It is like a "rule package".

There are some things that the leaders of the company aren't able to do alone under Finnish Companies Act without the decision-making of General Meeting. This is to protect shareholders' investments and expectations. Such issues that are subordinated to general meetings to have the final word:

  • increase or decrease in share capital (osakepääoman nosto tai alentaminen)
  • distribution of profits (voittovarojen jako)

In case all the shareholders are unanimous (YKSIMIELINEN), they can decide something that should be dealt in general meeting, without the need to have an extraordinary general meeting.

Public corporations also must publish stock exchange releases (PÖRSSITIEDOTE) regularly


Ways to organise your business in Finland are:

-co-operative society (OSUUSKUNTA)

-limited partnership (KOMMANDIITTIYHTIÖ)

-general partnership (AVOIN YHTIÖ)

-self-employed individual (YKSITYINEN ELINKEINONHARJOITTAJA).

-corporation (OSAKEYHTIÖ)


maanantai 1. toukokuuta 2017

🎓 Asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja lupalakimiesten valvonnasta 🎓

🎓 Hyvä asianajajatapa velvoittaa niin asianajajia, julkisia oikeusavustajia kuin luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajiakin

🎓 Asianajajaliiton valvontalautakunnan asianajajiin, julkisiin oikeudenkäyntiavustajiin ja lupalakimiehiin kohdistamaa valvontaa säännellään laki asianajajista (AAL) 6 a §:ssä. 

🎓Lupalakimiehiä valvoo myös oikeudenkäyntiavustajalautakunta (laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista 9 §). 

🎓Myös oikeuskansleri valvoo heitä

🎓 Lupalakimiehiä valvotaan oikeudenkäynnissä toimimisen osalta Valvontalautakunnan toimesta, muilta osin Oikeudenkäyntiavustajalautakunnan toimesta

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Osakeyhtiön nettovarallisuus ja osingot (osa 1)

💫 Oy:n nettovarallisuuden määrittäminen laki varojen arvostamisesta verotuksessa perusteella (arvostamislaki, ArvL) (vrt. laki varojen arvostamisesta perintö- ja lahjaverotuksessa erikseen)

💫 Oy:n osakkeen matemaattinen arvo ja vertailuarvo lasketaan yhtiön nettovarallisuuden perusteella (varat-velat).

💫 Kun vertailuarvoa lasketaan, nettovarallisuudesta vähennetään velkojen lisäksi osinko, jonka yhtiö on päättänyt jakaa tilikaudelta.
          👀 vertailuarvo siis huomioi myös osingonjaon                               nettovarallisuutta vähentävänä seikkana
         💦 Lisäksi huomioon otetaan tilikauden päättymisen jälkeen             seuraavan tilikauden aikana tapahtuneet olosuhteiden                 muutokset, kuten osakkeiden lukumäärän ja                                 nimellisarvon muutokset, sulautuminen ja jakautuminen.
                        🌟vertailuarvo on siis                                                                          enemmän ajantasalla, kuin                                                          matemaattinen arvo

💫 Toisin sanoen, osakkeen matemaattinen arvo voi olla eri kuin vertailuarvo
             🌈 Vertailuarvo voi olla enintään 50 % suurempi kuin                         edellisen vuoden vertailuarvo.

💫 Osakkeen matemaattinen arvo = nettovarallisuus / ulkona olevien osakkeiden lkm (huom ! oy:n omat osakkeet eivät vaikuta osakkeen matemaattiseen arvoon).

💫 Matemaattisen arvon laskenta perustuu tarkistettuun nettovarallisuuteen, joka on laskettu yhtiön verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöksen mukaan

💫  Saadun osingon verotus saajasta riippuen:
        💚 Saajana toinen oy => EVL 6 a §: pääsääntö: oy:n saama osinko verovapaa
                                          🎉 lisätään verovapaat osingot oy:n tulokseen
                                          🎇 listaamattomasta listaamattomaan maksetut osingot                                                     verovapaana osuutena yhteisön tuloksessa                                                                🌝 listaamattomasta listaamattomaan maksetut osingot                                                     eivät kuulu oy:n yhteisöverokannan mukaan                                                                 verotettavaan tulokseen

        💛 Saajana luonnollinen hlö tai kp: TVL 33 a § ja TVL 33 b §



maanantai 5. joulukuuta 2016

Oikeudenkäyntikoulutuksen muutoksenhakuasiaa

Asianajajakoulutuksen oikeudenkäyntikoulutus 12/2016

☆★☆★☆☆★☆★☆☆★☆★☆★☆★☆

🌻 Eurooppalaisten oikeuslähteiden
merkitys

🌺 KKO tai HO saa muutoksenhaussa joskus ihmetellä,
onko tässä kyse enää samasta asiasta.
Muista
fokus
missä kohtaa käO tuomio
on virheellinen.

🌼 Tiivis kirjoittaminen ja kiteyttäminen
vaikeampaa
kuin pitkät pätkät

🌙 JURIDIIKAN MERKITYKSEN KOROSTAMINEN
🌛 kontrolloi JURIDIIKKAA
🌝 mieluummin "tarkkuusammuntaa",
eikä niin, että
kaikki mahdolliset perusteet
esitetään.

🌠 "Voitokas kenraali tekee monia laskelmia päässään ennen taistelua. Kenraali, joka tekee vain vähän laskelmia, häviää taistelun". -Sun Tzu

🌟 Kaikkea voi oppia!!!
Vähemmän huonoksi tulee!

🌞 Loppukevennys:
"Mulla meni oikeudenkäynti vähän huonosti.
-No totuuttahan me täällä ollaan hakemassa."

🌝 Käräjäoikeuden tuomio voi oikeasti olla mitä tahansa
🌈 Asia hyväksyttävä.

☆★☆★☆☆★☆★☆☆★☆★☆★☆★☆

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Ulosmitattu omaisuus - mitä tapahtuu ennen ulosmittausta?

Ennen ulosmittausta velkojalla täytyy olla ulosottoperuste. Ulosottoperusteet lukevat UK 2:2. Ulosottoperuste voisi olla käytännössä tuomioistuimen riita- tai rikosasiassa annettu tuomio, hallinto-tuomioistuimen antama päätös, välimiesten antama välitystuomio tai turvaamistoimipäätös tai pidättämiseen oikeutetun virkamiehen antama vakuustakavarikkopäätös.

Ulosmittaukseen käytetään ulosottokaarta. Täytäntöönpanossa koskien turvaamistoimenpidettä, sovelletaan oikeudenkäymiskaaren 7 lukua sekä ulosottokaaren 8 lukua.

Se, ettei yksipuolinen tuomio ole saanut lainvoimaa, ei estä ulosmittauksen täytäntöönpanoa kuten lainvoimaista tuomiota. Toisin sanoen se, että hakijalla on muutoksenhakuaikaa jäljellä, ei estä omaisuuden ulosmittausta, jos hakijalla on yksipuolinen tuomio eli riidaton saatava

Turvaavalla vakuudella ulosmittaus voidaan pysäyttää. Se voi olla osittain tai kokonaan saatavan määrästä. Kyse on torjuntavakuudesta. Sivullisen omaisuutta ei saa ulosmitata.

Ulosmittauksessa noudatetaan UK 4 lukua. Ulosmittauksessa ulosmitataan velallisen omaisuutta saatavan määrän arvosta. On muistettava noudattaa ulosmittausjärjestystä. Toisin sanoen, kotia ja elinkeinon harjoittamiseen tarvittavaa omaisuutta ei pääsääntöisesti ulosmitata.

Palkka, raha tai muu toistuvaistulo ulosmitataan ensisijaisesti. Vasta jos ei siitä löydy riittävää maksua, niin seuraavaksi irtainta omaisuutta ulosmitataan ennen kiinteätä omaisuutta. Palkkaa ja toistuvaistuloa ei saa ulosmitata enempää, kuin sen verran, että lakisääteinen suojaosuus jää velalliselle jäljelle taskuun.

Ulosmittauksen toimittaa ulosottomies. Mikäli ulosmitataan omaisuutta, se myydään pääsääntöisesti huutokaupalla. Vapaa myynti on yleistynyt. Kauppasumma tilitetään ensin ulosottoon ja ulosotto pitää sitä lähtökohtaisesti sen aikaa, että kauppa saa lainvoiman. Sen jälkeen kauppasumma jaetaan velkojalle tai jos velkojia on monta tai jollain on panttioikeus, noudatetaan velkojien maksunsaantijärjestystä (vähentäen päältä kuitenkin ensin ulosottomiehen/vakuuden realisoinnin välttämätön kulu).

Ulosmittaukseen voi hakea muutosta UK 11 luvun nojalla. Ulosmittauksetkin saattavat siis saada uuden käänteen, kun aihetta on.

SOTE-palvelutuotannon hankintasopimusten täytäntöönpanon valvonta pikakatsaus

Huomattuani, että graduni ei ulotukaan ihan näin pitkälle, tästä kuitenkin pikakatsausta aiheeseen, joka on melkoisen rikkonainen ja hajanainen nykyisellään.


SOTE-palveluhankintojen täytäntöönpanon valvonnassa käytettävät
keinot ja lainsäädäntö
à SISÄINEN ja ULKOINEN valvonta
à Valvonnan keinoista ja järjestämisestä tulee sopia jo hankintasopimuksessa nimenomaisesti, koska tilaajalla on vastuullaan olla tietoinen palvelun tasosta, laadusta ja arjesta
                                 a) toimitilojen tarkastus (varoittamatta / varoittaen)
                                 b) potilaskantelut, potilasmuistutukset, hallintoriita
                                 c) EOA, oikeuskansleri
                                                 käsitys, huomautus, muistutus, virkasyyte
                                 d) potilastyytyväisyyskyselyt
à tilaajan pääsy asiakaspalautteisiin kannattaa varmistaa ainakin olennaisiin osiin palautetta
e) sosiaali- ja terveysministeriön selvitykset hoidon laadun toteutumisesta          
                                                 KIMPPA-hanke, otakantaa.fi
                                 f) ilmoitukset palvelutuottajan työntekijöiltä, mikäli
palvelutuotannossa on epäkohta, jota palvelutuottaja
ei korjaa oltava sovittuna hankintasopimuksessa
                                 g) hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä tarjoajille
asetettavien kelpoisuusvaatimusten tarkastus
h) seuranta- tai ohjausryhmät sopimuskauden ajalle
etukäteen määrättyinä hankintasopimuksessa
à heille tiedoksi säännönmukaisesti:
§  laatukriteerien toteutuminen
§  tuotantomäärät suhteutettuna palvelutarpeeseen
§  muutoksineen
§  henkilöstötyytyväisyys
§  potilas/asiakas/palvelunkäyttäjän tyytyväisyysmittaukset
§  potilasasiamiehen lausunto ja ilmenneet potilasvahingot
§  sosiaaliasiamiehen lausunto ja ilmenneet valitukset (lähde: opas)
i) tiedotusvelvollisuus kirjattuna hankintasopimukseen siitä, jos palveluntuottajalla vaikeuksia suoriutua sille annetuista

 tehtävistä, sen pitää ilmoittaa tästä tilaajalle, sekä velvoite tiedottaa kaikista poikkeuksellisesta palvelutuotannossa